Naisten Korisliiga ennakko 24/25

Edellinen kausi päättyi Torpan Poikien mestaruusjuhliin, varsin dominoivan kauden jälkeen. Tämä oli samalla myös, seuran voimakaksikon, Jussi Syrjänen ja Niko Kuusi, viimeinen tanssi ToPossa. Pitkän kehitystyön jälkeen palkintona oli mestaruus. Hopealle jäänyt dynastia Peli-Karhut ei tätä sulatellut. Joukkue taisteli melko raihnaisena pari edellistä kautta, mutta nyt haluttiin muutosta. Paikka EuroCupissa, leveämpi rosteri ja Mestari Mäkelä takaisin penkin päähän.

Yhden, yhdeksän joukkueen kauden jälkeen, päästään joukkuemäärässä täyteen kymppiin, kun BC Nokia pitkän tavoittelun jälkeen saavutti sarjapaikan. Nokian myönteisessä koripallopöhinässä on mielenkiintoista nähdä, miten tasa-arvo näkyy seurakentässä. Oman käsityksen ja kokemuksen mukaan, useat seurat, joilla miesten ja naisten joukkue, eriyttävät toimintaa vahvasti. Enkä tässä ole minkään sama euromäärä kaikille yhdenvertaisuuden perässä vielä, mutta jos lähdetään yhteisestä markkinoinnista, näkyvyyden tarjoamisesta, harjoitusvuorojen laadun parantamisesta ja maalaisjärjellä varustetusta toiminnan arvostamisesta. Asiat voisi olla monessa seurassa paremmin hoidettu.

Kotkassa tai Karhulassa, lyötiin kovat siis kovat piippuun. Yllätyksettömästi, nostan PeKan suurimmaksi mestarisuosikiksi omaan kategoriaan. Haastajaryhmä, tai kuka tulee toiseksi kilpailuun kuuluu Kouvottaret, ToPo ja Pyrintö. Pelitavallisesti varsin inhottavat vastustajat tulevat Espoosta ja Urheasta. Töitä riittää porukat ovat preseasonin perusteella FoA, Vimpeli ja BC Nokia. Naisten sarja on kaksi edellistä kautta ollut hieman kahtia jakoinen, ja ne joukkueet jotka ovat syksyllä valmiita, eivät välttämättä löydä itseään mitaleilta. Viime kaudella Kouvottaret ja FoA pelasivat pronssista, surkean alun jälkeen. 22/23 kaudella ToPo ja Vimpeli nousivat alemmasta loppusarjasta mitaleille. Paljon voi siis tapahtua myöhemmin kaudella.

Mutta aloitetaan, Coach Jurin Naisten Korisliiga ennakko!

Työhanskat käteen vai verkot vesille? (FoA, Vimpelin Veto ja BC Nokia)

Aloitetaan arviot kotikylältä. Forssan Alku, aloitti preseasonin voitolla BC Nokiasta, mutta myöhemmät kohtaamiset liigajoukkueita vastaan päättyivät tappiollisesti. Mozambikilainen sentteri Sengon viisumi asiat ovat osoittautuneet haasteelliseksi, mutta viimeisen tiedon mukaan, pelaajan pitäisi saapua Tyykikylään tällä viikolla. Uusi valmennusjohto, forssalaistunut kokoonpano ja uudet vahvistukset kaipaavat tietysti aikaa, ja oppia liigan tasosta. Kotimaisen osaston kokeneemmat pelaajat Lindström, Timperi, Savioja ja Toivonen ovat kaikki kykeneviä heittäjiä, ja kentän levittäjiä. Nuoret takamiehet Ojanen, Kinnunen ja Kilpinen hakevat kokemusta ainakin alkukaudella. Ulkomaalaiskolmikko tulee olemaan toki isossa osassa mahdollista menestymistä. Sentteri Sengoa ei ole vielä nähty, Buckley on perus 4/5-paikkojen pelaaja ja takamies Lewis pystyy luomaan oman heittonsa 1vs1 tilanteissa, muttei ole luonnostaan pelinjohtaja. Vastustajien luodessa kovaa painetta riittääkö pallonkäsittely ja syöttötaito avaamaan peliä? Isompi arvio pitää tehdä, kun joukkue saa ison pelaajan mukaan rosteriin ja yksi ulkomaalainen lisää tietenkin joukkueen tasoa, mutta mihin se riittää tämän vuoden sarjassa?

Vimpeli jatkaa tutulla linjalla. Kolme urheilullista amerikkalaista, Kujalan siskot pyörittävät peliä ja muutama kotimainen roolipelaaja täyttää rosterin. Vahvistuksista Porter ja Harrison ovat erittäin urheilullisia ja myös Warren tuo joukkueeseen paljon kokoa ja keskivertoa enemmän levypallo osaamista. Harrisonin haaste on taitopuolella, mutta avoimen kentän pelissä hän urheilee omalla tasollaan. Riikka ja Anni Kujala, pelaavat rauhallisesti, eivät menetä palloa ja heittävät kolmoset sisään hyvällä prosentilla. Carppa Toomingas ja Caroline Kert tuovat penkiltä syvyyttä. Jarkko Mäki, on yhden preseason pelin perusteella tuonut hyökkäykseen tilankäyttöä ja liikettä. Terveys on kaikki kaikessa Vimpelin kohdalla. Pallonkäsittely on niin vahvasti Kujalan siskojen vastuulla, että molempien pitää pystyä pelaamaan. Korinteko voima on jenkkien harteilla, joten heidän pitää pystyä pelaamaan. Vimpelistä ei helppoja voittoja heru, ja täydellä kokoonpanolla joukkue voi yllättää lähes kaikki nappipelillä.

Sarjanousija BC Nokia, pystyi pitämään nousijajoukkueen rungon kasassa. Lisäyksinä ryhmään Ebba Pekonen, Ellen Järvinen, Tuulia Timo, Ninni Salmi, Anni Nurminen ja Kadri-Ann Lass. Viime vuonna jo isolla rosterilla revitellyt joukkue on erittäin tasainen, työteliäs mutta selkeä kärkiosaaminen puuttuu. Virolainen sentteri Lass on hyvä pelaaja, mutta kuka voittaa tiukkojen pelien 1vs1 tilanteet? Tasainen ryhmä pelaajia, mutta pallollinen kärkiosaaminen Pekosen jälkeen on pientä. Ellen Järvinen oli erinomainen kolmos optio pelatessaan Pyrinnössä, Pekonen oli tärkeä osa ToPon koneistoa. On toki mahdollista, että molemmat näyttävät kykynsä isommassa roolissa. Pelaajien lisääminen ei ole ongelmatonta, kun joukkue on jo nyt niin leveä. Nousua masinoineet pelaajat, hyvät juniorit ja uudet naiset. Coach Kucevicilla on äärimmäisen vaikea tehtävä valita toimiva rotaatio, kun pelaaja ovat tasollisesti lähellä toisiaan. Nostetaanko uuden hallin kattoon viiri Suomen 10. parhaan joukkueen tittelistä, kaksi vuotta peräkkäin?

Kovaa koko kentän intensiteettiä, vuodesta toiseen. (HBA, EBT ja Tapiolan Honka)

Urhea-hallin uumenissa, on taas paiskittu hommia. Nuorentunut, mutta kärkipelaajien osalta kokeneempi HBA, on valmis yllättämään vastustajia, varsinkin alkukaudesta. Tiia Talosen kipparoima joukkueessa on paljon kahden edellisen kesän U16 sankareita ja MM-kävijöitä. Sentteriosastolla Albina Syla lähti NCAA:han ja Fiia Hellsten ilmeisesti lopetti koripallouransa, toivottavasti vain väliaikaisesti. HBA:n peli perustuu susikoripallon kivijalkoihin. Aktiivista koko kentän peliä, liikettä ja perusasioita mahdollisimman korkealla laadulla. Suomalainen juniorituotanto on vuosi vuodelta parempaa, ja tästä paremmasta materiaalista Dettmann-Hänninen-Nykänen kolmikko muovaa kilpailukykyistä joukkuetta. Varsinaisia 1vs1 ratkaisijoita joukkueesta ei löydy, ja sisäpeli tulee olemaan melko ohutta. Koko kentän rakkikoiraprässi, aktiivinen hyökkäyslevypallopeli ja pallonhallinta kilpailun voittaminen tulee olemaan HBA:n menestyksen avaimia.

22 kilometriä, Urhealta länteen, sijaitsee Espoonlahden urheiluhalli, missä Coach Hellman virittää omaa joukkuetta pelaamaan ilman rajoitinta. Viime kaudella, EBT lähti pelaamaan ilman amerikkalaisia. Syksyllä maksettiin isompia oppirahoja, mutta pitkin kevättä tulokset paranivat, ja meno on ollut preseasonilla hurjaa. BC Nokia ja FoA ovat olleet paperia, kun puolustuksen rotaatiot pyörivät koko kentällä, ja pallolliselle ei anneta tuumaakaan tilaa. Riistojen kautta helppoja pisteitä juokseva EBT, on myrkkyä niille joukkueille, missä ei ole tarpeeksi pallonkäsittelytaitoa, tai pelinopeus on hidasta. Hyökkäyspäässä perinteisesti, Hellmanin joukkueet valikoivat puolustuksen heikoimman lenkin, ja säälimättä hyökkäävät 1vs1 tätä pelaajaa vastaan. Erika Macé, Sanni Tuomisto ja Venla Määttänen etunenässä, ovat tarpeeksi heittotaitoisia ja taitavia 1vs1 pelaajia luomaan etuja kollektiiville. Kolmosia heitetään paljon, hyökkäyslevypalloista taistellaan ja haetaan ensisijaisesti pallonhallinta pelin voittoa. Tämä tuottaa varsinkin syyskaudella paljon otteluiden voittoja.

Siirrytään seuraavaksi 10 kilometriä itään Espoonlahdesta, Tapiolaan. Suuri ja mahtava, Tapiolan Honka. Cierra Walker, aloittaa jo kolmannen kautensa Hongan vihreissä. Walker on yksi sarjan parhaita heittäjiä, joka pystyy kääntämään otteluita, ja kaikesta päätellen varsin pidetty persoona Honkahallin ympäristössä. Toinen vahvistus Grace Stone, ei ole tilastojen valossa pelannut mitään mairittelevaa preseasonia, ja hänen on syytä parantaa pelaamistaan, jos Honka mielii ylempään jatkosarjaan. Kotimaiset pelaajat ovat taas vuoden kokeneempia, mutta silti nuoria. Erittäin mielenkiintoista seurata Emma Lampénin, Marianne Määttäsen, Emma Ristolan ja Olivia Saarelaisen otteita. Coach Nyholmin laadukas pelaajakehitysohjelma pääsee näyttämään kykynsä. Preseason tulokset ovat olleet hieman ristiriitaiset. PeKa on haastettu tiukkaan otteluun, mutta tappio nuorelle HBA:lle? Stonen pitää pystyä parantamaan tuottoaan, niin nuoriso kaarti on valmiina tukemaan, ja Honka kilpailee paikoista kärkikahinoissa.

Kova kilpailu hopeasta (Tampereen Pyrintö, ToPo ja Kouvottaret)

Petteri Molenius on valmentanut Pyrinnön naiset kahtena peräkkäisenä vuonna ylempään jatkosarjaan, ja kahtena kautena Forssan Alku, on tiputtanut Pyynikin Pimut puolivälierissä. Viime vuonna sarja kesti viisi ottelua, sitä edeltävänä vain kaksi (toimituksen huomio mestari – oppipoika asetelmasta valmennuksessa 22/23 kauden sarjassa). Muutoksia Pyrinnön rosterissa on nähty paljon. Iina Keski-Saari, Anni Nurminen ja Ellen Järvinen vaihtuivat Heta Äijäseen, Annika Aarrejokeen ja Reetta-Sofia Tulkkiin. Kokonaisuudessa vahva plussa tulopuolella. Mari Stewart on uutena isona pelaajana pystynyt tuottamaan tupla - tupla rivejä, otteluista toiseen. Kayla Shaw on äärimmäisen hyvä heittäjä, ja nyt joukkueessa on pallonkäsittelijöitä tarpeeksi, joten hänen heikko pelinjohtamisensa ei ole suuri ongelma. Toki viime kauden paras kotimainen Saana Kujala, jatkaa punaisessa peliasussa. Korkeaa prässiä ja paljon kolmen pisteen heittoja, isommalla sisäuhkalla tarjoiltuna. Tampereen koripallon lippulaiva joukkue, voi löytää itsensä tänä vuonna mitalipeleistä.

Viime kauden mestari ToPo, oli koko kauden todella ylivoimainen. Muutoksen tuulet ovat Munkkiniemessä olleet kuitenkin kovia. Seuran vahva mies, ja pelitavan luoja, Jussi Syrjänen, ja päävalmentaja Niko Kuusi, siirtyivät uusiin haasteisiin. Kaksi kautta vastustajien match-up painajaisena toiminut I'lmari Thomas, ei jatka. Takakentän kolme kovaa tekijää Meri Kanerva, Ebba Pekonen ja Annika Aarrejoki, ovat poissa. Kolme ulkomaalaista, tähtenä Carmen Tyson-Thomas. Lajilegenda Taru Tuukkanen, ja superurheilija Magdalena Agyei, muodostavat oikein hyvän viisikon. Penkiltä löytyy hyviä hakuja, jotka pystyvät kantamaan kortensa kekoon. Rookie coach Arttu Tammi, saa pitää pään kylmänä, kun ongelmien sattuessa besserwisserit alkavat räksyttämään. Mestaria ei kannata aliarvioida, mutta muutokset ovat rajuja, joten töitä on edessä.

Kouvottaret aloitti viime kauden sanalla sanoen, surkeasti. Kokoonpanomuutokset ja hieman hellitetty ote kontrollista, saivat joukkueen pelaamaan hyvällä tasolla, ja palkintona tästä, ripustettiin kaulaan pronssiset mitalit. Jatkuvuus on ollut Kouvolassa vahvaa. Roosa Frimodig, Venla Varis, Johanna Räty, Sofie Erlund ja kaksi vahvistusta jatkavat, Taret nutussa. Tähän runkoon, kun lisätään erittäin mielenkiintoinen vahvistus Rahming, ja heittävä iso pelaaja Henriikka Vähäuski, voi todeta, Kouvottarien olevan legit. Katseet kääntyvät penkin päähän. Joonas Frimodig, valmistaa joukkueensa erittäin hyvin peleihin, ja on selkeästi älykäs koripallovalmentaja. Viime kauden lopulla, kontrollista hellitettiin vähän, ja pelaajat saivat pelata myös omilla vaistoillaan peliä. Lopputulos oli silloin hyvä. Jos päävalmentaja löytää oikean balanssin, kontrolliin ja vapauksien antamiseen on tässä Peli-Karhujen loppuvastus.

Mestaruus tai epäonnistuminen (Peli-Karhut)

Uskallan laittaa tuon otsikon PeKan kohdalle, koska tunnen päävalmentaja Mäkelän, ja hän ei tyydy yhtään vähempään. Edelliset kaksi kautta, PeKa kamppaili läpi loukkaantumisten ja vastoinkäymisten, pienellä rotaatiolla. Kolme lähtökohtaisesti kovaa ulkomaalaisvahvistusta, Roosa Kosonen, Anissa Pounds, Elina Koskimies ja Linda-Lotta Lehtoranta. Siinä on melko timanttinen seitsikko tähän sarjaan. Varmasti minuutteja on kärkkymässä PeKan omat kasvatit Amanda Mäkelä, Emma Johansson, Roosa Rommi ja Elli Heikkilä. Kärkiosaaminen on kaikista korkeimmalla, leveyttä on tarpeeksi ja huoltajana edelleen Pekka Hellsten! EuroCup tuo mielenkiintoisen lisän sarjan alkuun. Ottelutahti kiristyy. Pelaajia pitää kierrättää, varsinkin kotimaan sarjassa enemmän. Miten Karhulan Kuningas Mäkelä, pyörittää rotaationsa, ja varmistaa ettei pelaajien kuormat nouse liian suuriksi? Alkukaudesta. Peliruuhkissa. PeKa tulee olemaan haavoittuvainen, mutta EuroCup pelien jälkeen. Joukkue tulee olemaan kovien kansainvälisten pelien marinoima, laadullisesti ylivertainen, joukkue minkä en näe kovin montaa ottelua häviävän.

Coach Jurin runkosarjaveikkaus.

1. Peli-Karhut
2. Kouvottaret
3. Tampereen Pyrintö
4. ToPo
5. Tapiolan Honka
6. EBT
7. Forssan Alku
8. Vimpelin Veto
9. HBA
10. BC Nokia