NBA tapahtumia

NBA-katsaus kolmen joukkueen läpi

Ensimmäisessä NBA:ta käsittelevässä blogissa ilmoitin, seuraavani toki suomalaisjoukkueita, mutta myös uutta suosikki joukkuettani New York Knicksiä. Kohta pari viikkoa pelattu. Mitä alkukauden huomioita? Pääsääntöisesti olen seurannut ottelutallenteet League Passin all posessions toiminnon avulla, ja kaikkien kolmen joukkueen pelejä en ole katsonut. Sattuneista syistä enemmän Knicksiä ja Memphisiä, kuin Utahia.

GO New York, GO New York, GO!!!

Tätä kirjoittaessa Knicks omaa 2-2 recordin, pelattuaan varsin kovatasoisen otteluohjelman. Bostonissa tappio, Pacers kumoon MSG:llä, mistä Cavs haki voiton ja viimeisenä voitto Miamissa. Ainoastaan ensimmäinen ottelu Celticsiä vastaan ei ollut kovin kilpailullinen, kun Boston nakutteli kolmosennätystä, mikä sitten viimeisen neljänneksen kivityksellä, ei nähnyt päivänvaloa. Jos olet tänne sivulle eksynyt, ei varmaan tuloksia kannata kerrata, vaan miltä peli on näyttänyt?

Potentiaaliselta ja keskeneräiseltä. Hyökkäyspäässä Brunson-KAT, majakka - perävaunu, kombinaatio on huikea fit. Molemmat pystyvät ottamaan pelin haltuun ratkaisuhetkillä ja pystyvät ratkaisemaan sisältä ja ulkoa. Mikal Bridgesin heitosta puhuttiin ensimmäisen pelin jälkeen, mutta mitään epäröintiä valinnoissa ei ole ollut, ja Bridges näyttää soljuvan erittäin hyvin hyökkäyksen kolmosoption ruutuun. OG Anunoby ja Josh Hart, tuovat kentälle oman osaamisalueensa. Anunoby rankaisee lähestymisiä ja voi pihvittää pienempiä puolustajia. Hart levypalloilee ja on liima pelaaja varsinkin hyvänä syöttäjänä. Aloitusviisikon syöttötaito kokonaisuudessaan on tehnyt minuun vaikutusta. Yritys on pelata epäitsekkäästi ja saada kaikki mukaan.

Keskeneräisyys ja rytmin hakeminen on luonnollista, kun Bridges ja KAT liittyivät joukkueeseen off-seasonilla, eikä Anunobyn Knicks historia ole, kuin alle vuoden pituinen. Deuce McBride on ollut penkiltä pirteä, Cameron Paynen esitys ei ole itselle nostanut hyvää fiilistä, ja sentterinä näkisin mielummin Ariel Hukportin, kuin Jericho Simsin. Rotaation ja penkin leveys, on nyt ilman Precious Achiuwaa ja Mitchell Robinsonia, olematon. Isoja johtopäätöksiä, menestymisestä play-offeissa ei vielä kannata heitellä, ennen kuin nähdään rotaatio, missä KAT:in vierellä olisi myös puolustuskyvykäs iso pelaaja.

Edellämainitusta, puolustavan ison pelaajan puuttumisesta johtuen, Knicksin puolustus on näyttänyt varsin kehnolta. Vaikka laitapaikoilla on eliittitason pelaajia, ja Jalen Brunson on hyvä sijoittumaan, näyttää Karl-Anthony Towns puolustaessaan korirautaa, melko eksyneeltä. Kyllä siellä on yritystä, mutta Miamia vastaan tuntuma pelin aikana oli ettei KAT:in heilumisella ole mitään vaikutusta heittoihin. Kaiken lisäksi Towns on ollut virhevaikeuksissa. Hukportilla on kahdeksan minuutin peliaikaansa ja neljän ottelun otoskoolla 1,3 blokkia per peli. Olisiko siinä yllättävä valinta rotaatioon, kun Jericho Simsin hyöty puolustuspäässä, katoaa varsin nopeasti hänen betonisiin käsiin.

Precious Achiuwan pitäisi olla valmis pelaamaan 1-3 viikon kuluttua, tämä helpottaisi isojen miesten rotaatiota ja antaisi mahdollisuuden nähdä myös isomman viisikon pelaamista. Nyt Anunoby ja Hart ovat toimineet pääsääntöisesti 4-paikan roolissa. Kärkiosaaminen on kuitenkin tarpeeksi kova, millä voitosta pystytään kilpailemaan joka ilta. Ei tämä vielä mestarijengiltä näytä, mutta isoja palasia puuttuu rotaatiosta. Jäämme seuraamaan tilannetta kohtuu hyvillä mielin.

Roolipelaajien esiinmarssi Memphisissä

Grizzlies tällä hetkellä 3-3. Ja Morant on melko fantastinen koripalloilija. Desmond Bane on myös erittäin hyvä. Joukkueen kolmostähti Jaren Jackson Jr on vielä loukkaantumisen takia hieman takamatkalla, mutta päätöksenteko ei ole ollut omaan silmään parasta mahdollista. Zach Eady on ollut melko perinteinen rookie pelaaja, hyvine ja huonoine puolineen. Kiinnostavinta Memphisin tilanteessa on ollut näiden erinomaisten "roolipelaajien" esiinmarssi. Santi Aldama, Scotty Pippen Jr, Jay Huff ja Jake LaRavia, ovat saaneet jo varsin ison roolin yhdessä rookie Jaylen Wellsin kanssa. Nimekkäämmät Marcus Smart, John Konchar ja Brandon Clarke ovat jääneet penkille.

Aldama ja LaRavia, pystyvät pelaamaan molempia laitahyökkääjän paikkoja, ovat erinomaisia levypallopelaajia ja käynnistävätkin usein nopeita hyökkäyksiä, suoraan levypalloista. Aldama nauttii varsin suurta luottamusta pelaten isoimmat minuutit koko joukkueesta. LaRavia on ollut Memphisn Josh Hart, rouhien levypalloja sekä liikuttamalla palloa epäitsekkäästi. Pippen Jr on tuonut pallon paineistajan, sekä toisen pallonkäsittelijän kentälle. Näyttääkin vahvasti, että Memphis haluaa käyttää jatkuvasti kahta pallonkäsittelijää ja kolmea isoa laituria (Varsin Iisalomaista). Morant, Bane ja Pippen ovat tällä hetkellä valmennuksen valinta, ohi Marcus Smartin.

Jay Huff, köyhän miehen Brook Lopez, pienellä hippi viballa. Stretch iso, joka tuo selkeän kentänvenyttäjän ja riman suojelijan joukkueeseen. Tarjoaa enemmän heitto- ja syöttökykyä, kuin Brandon Clarke.

Memphisissä ei tuijoteta, palkkakuitin numeroita tai CV:n pituutta. Siellä on luotettu pelaajiin, jotka soveltuvat haluttuun pelitapaan. Heittotaitoa, syöttökyvykkyyttä, fyysisyyttä ja myös nöyrää pallotonta pelaamista. Kuten Iisalon aikaisemmissa joukkueissa, suurin osa päätöksistä syntyy dominoivien pallonkäsittelijöiden kautta. Muiden pelaajien tehtävä on tuoda näistä pelaajista parhaat puolet esiin, luomalla kentälle tilaa heittotaidolla ja kyvyllä tehdä nopeita päätöksiä. Toki kärkitalentin pitää pelata, kärkitalentin tasolla. Aldama, Pippen Jr tai Huff, ei Memphisin kattoa nosta, mutta antavat uskoa play the right way pelaajille.

NBA:n huonoin joukkue, Utah Jazz

Näin se taitaa mennä, vaikka Laurille kaikkea hyvää toivon. Joukkueen veteraanit ovat kovin yksiulotteisia, nuoret ovat raakileita ja nyt vielä Hendricksin loukkaantumisten jälkeen, seurata Keyonte Georgen kehittymistä, voi tulla pitkä kausi. Kananpaskasta, ei pysty tekemään kanasalaattia.

Portlandilla on sentään Anferne Simons, Deni Avdija, DeAnre Ayton, Jerami Grant, sekä Media Day sekoilulla osakkeitaan tiputtanut Scoot Henderson, joka on kuitenkin selkeä pelintekijä. Kuinka korkea katto hänellä on? En osaa täysin sanoa, mutta ainakin tuntuma selkeästä PG:stä, mitä esimerkiksi George ei ole.

Brooklynilla on nippu NBA pelaajia, Torontolla on pelaajia, Charlottella on ainakin potentiaalia, Washingtonin rosteri on melko karmaiseva, mutta hekin ovat voittaneet jo muutaman ottelun. Synkkä tilanne. Nostan hattua niille suomalaisille, jotka unensa uhraavat Jazzin pelien takia.

Pikakatsaus kotimaan kentille

Maajoukkuetauot ovat tulossa marraskuussa, pelaajarulettia himoitaan monella paikkakunnalla. Miesten puolella annan varovaisen oljenkorren Nokialle ja Pyrinnölle ilmoittautua pudotuspeli junaan. Varmat valinnat ylempään jatkosarjaan on Seagulls, Karhubasket ja Kataja Basket. Vilpas vaikuttaa kohtuu tasaiselta ja joukkueesta löytyy tarpeeksi laatua pysyä ylemmän sarjan junassa. Kaksi vikaa paikkaa onkin sitten jo arpapeliä. Bisons, Kouvot, Honka, Pyrintö ja Nokia. Jos jotain haluaa veikata, niin ainakin piste-eroja saadaan jännittää, kun kolme neljäsosaa runkosarjaa on pelaamatta. Korihaiden, Kobrien peli-ilme ja taso on laskenut, tänään iso peli Karhuvuoressa, kun KTP kohtaa Korihait.

Naisten puolella ToPo ainoa tappioton joukkue. Ylemmäksi jatkosarjaksi veikkaan jo tässä vaiheessa PeKa, ToPo, Honka, Pyrintö ja Kouvottaret. Yllätykset ovat olleet vähissä, ja vahvat ovat vahvoja.